Suomen metsissä kasvaa ihmemarja puolukka, joka paljastuu jatkuvasti terveellisemmäksi ja terveellisemmäksi

Helsingin sanomat
Katarina Malmberg 29.4.2019
Linkki artikkeliin

Puolukkaa on jo kansanperinteessä käytetty lasten suussa olevan hiivan hillitsemiseen. Monissa neuvoloissa ohjeistetaan edelleen kokeilemaan kotihoitona puolukkasurvoksen mehua, jos vauvan kielessä oleva hiivatulehdus eli sammas vaivaa. 

Tämä ajatus mielessään hammaslääketieteen tohtori Pirjo Pärnänen lähti tutkimaan puolukan lisäksi mustikkaa, karpaloa, sitruunaa, mansikkaa ja mustaherukkaa. Marjojen ja hedelmien tiedetään sisältävän monia antioksidantteja. Antioksidantit ovat kemiallisia yhdisteitä, joita saadaan ravinnosta, mutta elimistö tuottaa niitä myös itse. Antioksidanteilla arvellaan olevan merkitystä monien kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja syövän, synnyssä ja mahdollisesti monissa vanhenemiseen liittyvissä tapahtumissa.

Puolukassa on lisäksi myös antosyaniineja, jotka ovat terveyttä edistäviä flavonoideja ja antavat marjalle punaisen värin sekä vaikuttavat muun muassa veren hyytymiseen. Lisäksi puolukassa on paljon erilaisia elimistön matala-asteisia tulehduksia ehkäiseviä yhdisteitä.

Laboratorio-oloissa puolukka osoittautui Pärnäsen tutkimuksissa kaikkein tehokkaimmaksi karieksen aiheuttajabakteerin ja hiivatulehduksia aiheuttavan candidan hävittäjäksi. Hammaskariesta aiheuttaa yleisimmin streptococcus mutans -bakteeri. Puolukassa on Pärnäsen mukaan jokin muukin tekijä kuin happamuus, joka vähentää muun muassa hiivan kasvua. Samanlaisia tuloksia on saatu myös eräässä taiwanilaistutkimuksessa, joissa puolukan sisältävien fenoliyhdisteiden on todettu estävän iensairauksiin liittyvien bakteerien kasvua.

Kasvitieteilijä Si­nik­ka Piip­po ker­too, et­tä puo­lu­kan ja mui­den mar­jo­jen si­säl­tä­mäl­lä kver­se­tii­nil­lä on ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa todettu olevan muun muassa verenpainetta alentava sekä tulehduksia ja verensokerin kohoamista ehkäisevä vaikutus.

Lisäksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on kerännyt yhteenvetoa muun muassa puolukan ravitsemus- ja terveysvaikutusten Suomessa tutkitusta tieteellisestä näytöstä. Vahvaa näyttöä suomalaisista tutkimuksista löytyy ainakin karpalon ja jonkin verran puolukan virtsatietulehduksia helpottavasta vaikutuksesta. Raportissa todetaan, että puolukkaa voisi tutkia huomattavasti enemmän.

Kasvitieteilijä Sinikka Piippo on työuransa aikana Helsingin yliopistossa ja yliopiston ulkopuolella opettanut marjojen terveysvaikutuksista. Hänen mukaansa puolukan estrogeeniset lignaanit vähentävät jonkin verran riskiä hormoniperäisiä syöpiin, kuten rintasyöpään. Lignaanit ovat flavonoidien kaltaisia fenoliyhdisteitä.

Lignaanien aineenvaihduntatuotteena elimistössä syntyy enterolaktonia, jonka määriä verestä mittaamalla voidaan arvioida kasvilignaanien vaikutuksia. Lignaanien saanti siis lisää enterolaktonin määrää veressä. Ihmisillä, joiden enterolaktonipitoisuus veressä on pieni, on keskimääräistä suurempi riski sairastua sepelvaltimotautiin ja esimerkiksi rintasyöpään.

Piipon mukaan fenoliyhdisteitä on monissa marjoissa paljon. Puolukan lisäksi esimerkiksi mustaherukassa, mustaseljanmarjassa, karhunvatukassa, lakassa ja tyrnissä.